Stressi

Mitä ovat tunnelukot ja kuinka ne vaikuttavat elämään?

Kaikilla meillä on tunnelukkoja. Tunnelukot ovat lapsuudessa ja nuoruudessa opittuja tapoja ja sisäistettyjä malleja reagoida, kokea, tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Ne saavat meidät uhrautumaan, alistumaan ja mukautumaan ihmissuhteissamme. Ne saavat meidät vaatimaan itseltämme kohtuuttomasti tai välttämään haasteisiin tarttumista epäonnistumisen pelossa. Niiden vuoksi saatamme kokea jatkuvaa syyllisyyttä virheistämme tai murehdimme menneitä. Ne voivat saada tuntemaan itsemme huonoiksi, epäonnistuneiksi tai itsekkäiksi. Myös syvät arvottomuuden ja häpeän tuntemukset omasta itsestä voivat olla tunnelukkojen aiheuttamia.

Pitkään jatkuessaan tunnelukkojen vaikutukset voivat aiheuttaa esimerkiksi masennusta, uupumusta tai ahdistuneisuutta. Tunnelukoista on kuitenkin mahdollista vapautua. Se ei vain tapahdu itsestään. Niistä ei voi koskaan vapautua taistelemalla tunteita vastaan tai niitä välttelemällä. Ainoastaan tietoinen tunteiden kohtaaminen voi vapauttaa.

 

Miten tunnelukko saa alkunsa?

Tunnelukot syntyvät sisäisenä reaktiona lapsuuden tilanteisiin, joissa lapsen emotionaaliset tarpeet eivät tyydyty. Lapsi itse ei voi vaikuttaa tunnelukkojen syntymiseen, sillä hän on loppujen lopuksi olosuhteiden armoilla ja riippuvainen niistä ihmisistä, jotka näiden syntyyn vaikuttavat. Tunnelukkojen taustalla on yleensä lapsuuden aikaisia traumaattisia, vahingollisia tai epämukavia kokemuksia. Mutta yhtä lailla ylisuojeleminen, ylenmääräinen hemmottelu tai rajojen puute aiheuttavat tunnelukkoja. Tunnelukot syntyvät selviytymiskeinoiksi hetkiin, joissa lapsena jää vaille rakkautta, huolenpitoa, hellyyttä, ohjausta, turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta, ymmärrystä, hyväksyntää, vapautta tai arvostusta.

 

Maailma tunnelukkojen läpi katsottuna

Lapsuudessa tunnelukot ovat hyödyllisiä ja toimivat lapsen suojamekanismina ikäviä kokemuksia, asioita ja sanoja kohtaan. Aikuisuudessa tunnelukot ovat kuitenkin haitallisia. Ne saavat meidät toimimaan ja käyttäytymään kuin hiekkalaatikkoikäiset, lapsen kaltaisesti. Aikuisena tunnelukon aiheuttama toiminta on selviämistä, eivätkä tarpeet tyydyt, vaikka tätä syvimmiltään ihminen kaipaa. Esimerkiksi parisuhteessa toistamme samoja kaavoja, valitsemme tietynlaisia kumppaneita, jotka heijastavat omaa tunnelukkoa. Lapsena hylätyksi tullut valitsee usein aikuisena puolison, jonka seurassa tuntee olonsa hylätyksi. Mustasukkaisuutta, pelkoa ja hampaiden kiristelyä syntyy asioista, joille ei järjellä katsottuna löydy perusteita, mutta tunnetaso kertoo muuta. Tunnelukot saavat aikuisen ihmisen lapsenomaisesti välttelemään, antautumaan tai hyökkäämään eri tilanteissa.

Tunnelukot pohjautuvat sisäisiin uskomuksiin, joita meillä on itsestämme, toisista ihmisistä tai elämästä ylipäätänsä. Nämä uskomukset ovat useimmiten tiedostamattomia, vaikka ne heijastuvatkin joka hetki ajattelussa, tunteissa ja toiminnassa. Tunnelukot saavat ihmiset uskomaan negatiivisia asioita niin itsestä kuin toisista tai vaikka koko maailmasta.

Kimmo Takala on listannut näitä sisäisiä uskomuksia kirjassaan Tunne Lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta (2011) mm. näin:

  • Alistuminen – ”minun on pakko alistua”
  • Emotionaalinen estyneisyys – ”kaikki tunteet ovat hallittava”
  • Epäonnistuminen – ”olen epäonnistuja”
  • Hykääminen – ”minut hylätään kuitenkin”
  • Hyväksynnän haku – ”arvoni määräytyy toisten kautta”
  • Kaltoinkohtelu – ”kuka tahansa voi haavoittaa minua”
  • Riippuvuus – ”en pärjää yksin”
  • Riittämätön itsekontrolli – ”teen mitä haluan milloin haluan”
  • Tunnevaje – ”kukaan ei oikeasti välitä minusta”
  • Uhrautuminen – ”tehtäväni on palvella toisten tarpeita”.

 

Lapsuutta ei voi muuttaa, mutta sen vaikutusta tähän hetkeen voi muuttaa.

Tunnelukkojen tiedostaminen ja tunnistaminen ovat välttämättömät ensiaskeleet niiden avaamisessa. Ensin on tiedettävä, mitä tunnelukkoja sinulla on ja kuinka ne ohjaavat ja hallitsevat elämässäsi. Tämän jälkeen voit tietoisesti alkaa erilaisin keinoin, kuten kirjoittamalla, tietoisen läsnäolo-harjoitusten avulla, terapiatyöskentelyn, sisäisen vuoropuhelun ja sisäisen lapsen huomioimisen keinoin vahvistaa omaa vastuullista aikuisuutta. On tärkeää tiedostaa mitä oman sisäisen lapsen tarvitsisi esim. kuulla kaikista eniten? Millaisten sanojen avulla hän voisi kasvaa tasapainoiseksi ja onnelliseksi aikuiseksi? Mitä hänen olisi tärkeää tietää ja ymmärtää siitä huolimatta, mitä hänelle tai hänen ympärillään tapahtuu tai tapahtui?Tulisiko hänen kuulla, että hän on tärkeä, rakastettu ja merkityksellinen? Että hän on riittävä ja hyväksytty juuri sellaisena kuin hän juuri nyt on? Ja että hänen herkkyydessään tai ainutlaatuisuudessaan ei ole mitään hävettävää, vaan se on arvokasta ja hienoa? Ja että, ei haittaa vaikka tekee virheitä tai epäonnistuu, kaikille käy niin?

Kokemuksellisten harjoitusten avulla pystyt työstämään tunnelukkoihin liittyviä tunteita ja ajatuksia, jotka auttavat sinua ymmärtämään oman kokemuksen kautta tunteitasi, ajatuksiasi ja toimintaasi.

Kun tunnelukkosi avautuvat, olet enemmän läsnä tässä hetkessä niin itsellesi kuin läheisillesikin. Tiedät mitä haluat, ja kykenet näkemään tulevaisuuden positiivisessa valossa. Annat itsellesi luvan tuntea, ahdistuksesi ja pelkosi helpottavat ja voit kokea olevasi todella elossa. Tarpeesi tyydyttyvät ja voit kokea aitoa elämäniloa. Osaat parantaa itse oman elämäsi laatua ja laajennat elämänkokemuksesi piiriä.

Vastuulliseen aikuisuuteen kuuluu ottaa vastuu omista tunteistaan. On myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta oleellista vapautua tunne-elämän lukoista ja niiden vaikutuksista.

Ole itsellesi se aikuinen, jota olisit itse kasvaessasi tarvinnut.

 

Lisää tunnelukoista voit lukea mm. Kimmo Takasen kirjoista; Tunne lukkosi, vapaudu tunteiden vallasta (2011) tai Murra tunnelukkosi, työstä tunteet, toimi toisin (2017).  

 

 

Elina LahtinenMitä ovat tunnelukot ja kuinka ne vaikuttavat elämään?
Lue lisää

Naisen vaiettu viha. Kuinka kääntää viha positiiviseksi voimaksi?

 

Tunnetko vihaa, ärtymystä, kiukkua, katkeruutta, kateutta tai raivoa? Entä mustasukkaisuutta, pettymystä, tyytymättömyyttä?

Miten sinä ilmaiset näitä tunteitasi? Paiskotko suutuspäissäsi tavaroita, huudatko, oletko väkivaltainen vai nieletkö kiukkusi, esitätkö välinpitämätöntä, oletko teennäisen pirteä tai pidätkö mykkäkoulua? Tiesitkö, että kaikki tämä toiminta on vahingollista niin sinulle itsellesi kuin läheisillesikin. Esimerkiksi huutaminen lapselle, johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei voi muuta kuin reagoida tunteellaan. Viha tiputtaa ihmisen pois ajattelukyvystään ainoastaan sinne, missä puolustaudutaan. Myös masennuksessa on kyse useimmiten jollain tavalla kyse vihaamattomasta vihasta tai suremattomasta surusta.

Ei hätää, vihan vallasta voi kuitenkin vapautua ja kääntää sen myönteiseksi aggressioksi.

 

Vihan tehtävä on valjastaa oma sisäinen voima.

Ihmisen kaikilla perustunteilla on jokin tehtävä. Vihan ja aggression tehtävä liittyy oman sisäisen voiman käyttöön ottamiseen. Se vaikuttaa siihen, kuinka käyttää omaa voimaansa asioiden eteenpäin viemiseen. Sillä on suora yhteys luovuuteen, rajojen asettamiseen ja itsen suojaamiseen. Se on kykyä sanoa Ei. Sitä tarvitaan, jotta uskaltaa sanoa ääneen omat mielipiteensä, tunteensa ja tarpeensa.

Aggression voima on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Monella naisella tämän voiman säätely on vaikeaa tai se on kanavoitu vahingollisesti, kuten puhumalla pahaa toisesta selän takana tai mykkäkouluna. Oman historian läpikäyminen on avainasemassa siinä, kuinka myönteinen aggressio toimii. Mitä enemmän repussa on keskeneräisiä asioita, alas painettuja vihan tunteita, sitä pienempi on oma voima ja kyky käyttää sitä.

 

Miten pysäyttää epäterve ja tuhoava aggressio?
  • Yksi keskeisimmistä tunnetaidoista on oppia tunnistamaan, mitä vihaisuuden tai ärtymyksen alla on itsessä. Mitä sinä tunnet? Mistä tunteesi kertoo?
  • Pystytkö ilmaisemaan omat tarpeesi? Mitä sinä tarvitset juuri tänään? Joskus omien tarpeiden sanoittaminen voi olla hankalaa, etenkin jos nämä tarpeet ovat ohitettu lapsuudessa.
  • Pelosta ja jännityksestä huolimatta on älä nieleskele ja patoa tunteitasi.
  • Hyväksy, ettei kaikki mene välttämättä sinun käsikirjoituksen mukaan. On luonnollista, että ihmissuhteissa liittyviin konflikteissa saatat puolustautua. Selvitä omat puolustautumiskeinosi, ja pysäytä itsesi lempeydellä huomatessasi toimivasi näin. Tarvitseeko sinun nyt oikeasti puolustautua? Voitko harjoitella lempeän jämäkkää itseilmaisua.
  • Kenelle olet oikeasti vihainen? Mikä on vihasi oikea osoite?
  • Aikuisena on oleellista osata tunnistaa merkkejä, jolloin meinaa ”tipahtaa” vihan valtaan. Näitä ovat mm. liian stressaava elämätilanne tai epäoikeudenmukainen kokemus. Keho alkaa reagoida mm. hengityksen kiihtymisellä tai kasvojen kuumotuksella. Kun alat kiehua – ota aikalisä. Hengitä. Tarkastele kehosi reaktioita. Mitä tunnet? Mitä kehossasi tapahtuu?
  • Löydä oma tapasi keskeyttää vahingollinen toiminta.
  • Sanoita miksi hermostuit.
  • Pyydä anteeksi. Anna anteeksi. Myös itsellesi.

 

Omaa vihaa voi ymmärtää selkeämmin, kun huomaa, että sille on paljon syviä ja inhimillisiä taustoja, kuten yksinäisyyttä, väsymystä, pettymystä, loukkaantumista tai vaikka turvattomuutta. On ymmärrettävää, että ihminen lopulta reagoi, kun joutuu kantamaan tai kokemaan liian suurta tunnekuormaa. Vapautuakseen tästä kuormasta on osattava olla armollinen itselle ja osattava antaa anteeksi niille, joiden mielen on suutuksissaan pahoittanut, mutta myös itselle.

 

Lähde: Pruuki, Heli & Ketola-Huttunen, Terhi. 2018. Vihainen nainen. Hyvä paha aggressio. Kirjapaja.

 

Elina LahtinenNaisen vaiettu viha. Kuinka kääntää viha positiiviseksi voimaksi?
Lue lisää

Miksi kosketus on tärkeää ihmiselle? – Mukana kehoharjoitus kosketuksesta.

Kosketus on ihmiselle elintärkeää. 

Iho, tuo vesitiivis kääre kehon pinnalla heijastaa jokaista tunnetta ja ilmentää terveydentilaa, ruokavaliota ja elämäntapaasi. Ihon kautta jokainen meistä kohtaa maailman. Ihon välityksellä kykenemme ottamaan toisen kosketuksen ja läheisyyden vastaan. Iho on herkkä kosketukselle. Se on ihmisen suurin elin, ja tästä syyt kaikki sen kautta tulevat tuntemukset ovat merkittäviä.

Kosketus on perustavin kommunikaation muoto ja varhaisin yhteys ulkomaailmaan. Kosketus on elintärkeää elämälle, ilman tätä pienet vauvat voivat kärsiä niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Synnymme kosketuksesta ja kosketuksen kautta vauva alkaa hahmottaa kehoaan ja ympäristöään. Tästä syystä vauvat reagoivatkin kosketukseen erityisen vahvasti. Hellä ja läheinen kosketus viestii vauvalle hänen olemassaolosta ja rakkaudesta.

Tarve kosketukselle säilyy koko lapsen ja nuoren kehityksen. Lapsen itsetunto ja myönteinen minäkuva rakentuvat vahvistavasta ja hyväksyvästä kosketuksesta. Kosketuksen merkitys ei kuitenkaan vähene iän myötä. Jokainen meistä tarvitsee kosketusta, myös aikuisena ja ikääntyessä.

Kosketuksen puutteessa aikuinen tuntee olonsa yksinäiseksi ja psykologisesti osattomaksi. Masennus, ahdistuneisuus, aggressiivisuus, keskittymisvaikeudet ja riippuvuudet nautintoa tuottaviin aineisiin lisääntyvät kosketuksen puutteessa. Jos aikuinen ei saa kosketusta, hakee hän korvikkeen aina jostain muusta, jos ei muuten niin käpertymällä nojatuoliin tyynyn ja peiton kanssa kokeakseen sylin tuomaa turvaa. Moni saattaa huomaamattaan sivellä ihoaan ohimennen kosketuksen kaipauksessa.

Miksi kosketus on tärkeää:

1. Kosketus luo siltoja toistemme luo, se on suora väylä toiseen ihmiseen. Se toimii silloinkin, kun puhe ei tavoita toista. Läheinen ihokontakti lapsen ja aikuisen, kuin myös aikuisten välillä lisää yhteenkuulumisen tunnetta, välittämisen tunnetta ja vahvistaa keskinäistä luottamusta ja turvallisuutta. Turvallisuuden tunne on yksi eheän kasvun ja aikuisuuden perusjalka.

2. Kosketus lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se muun muassa vähentää ärtyneisyyttä,   levottomuutta sekä parantaa unen laatua, keskittymiskykyä, rentouttaa ja rauhoittaa. Oikeanlainen kosketus on vahvin tapa tyynnyttää pois tolaltaan olevaa ihmistä tai rauhoittaa hätääntynyttä.

3. Kosketus vähentää stressiä ja lisää kivunsietoa. Ihokosketuksessa mielihyvähormoni eli oksitosiinin erittyminen aktivoituu, joka puolestaan vähentää stressihormoni kortisolin erittymistä. Oksitosiini saa aikaan välittömän hyvän olon tunteen ja säännöllisesti toistettuna se rakentaa aivoihin läpi elämän kestävää rauhoittumisen ja rentoutumisen hermorataa. Tämä on vahva puolustustautumis-mekanismi liiallista stressiä vastaan. Oksitosiini laskee myös verenpainetta ja lievittää kipua.

Kosketus ei ole aina helppoa. Etenkään jos menneisyydessä on ollut ikäviä muistoja ja haavoja, jotka ovat osuneet iholle. Kosketuksella voi haavoittaa syvälle ihmisen perustaan asti. Jokainen voi kuitenkin harjoitella läheisyyttä ja kosketusta koskettamalla ensin itseään.

 

Tässä sinulle pieni harjoitus oman kehon koskettamisesta:
  1. Ota itsellesi rauhallinen hetki. Asetu miellyttävään ja mukavaan istuma-asentoon. Hengitä muutaman kerran syvään sisään ja ulos, niin että tunnet vatsanpohjan nousevan.
  2. ”Rutistele” kämmenelläsi lempeästi ensin molemmat kädet sormenpäistä olkapäähän asti ja takaisin. Tee tämä sama myös hartioille. Rutistele myös jalat alkaen varpaista (voit tehdä tämän molemmilla käsillä), käy läpi myös kyljet, rintakehä, vatsa, ala-selkä sekä lopuksi hellästi myös niska ja pää.
  3. Pysähdy. Hengitä syvään ja kuulostele kehosi tuntemuksia. Onko kehossasi kipeitä kohtia? Tuntuuko jokin alue tukkoiselle tai jännittyneelle?
  4. Kokeile tämän jälkeen silittää itseäsi kauttaaltaan. Aloita käsistä. Käy koko keho läpi, jalat, rintakehä, kyljet, vatsa, hartiat, pää, kasvot. Voit tehdä tämän haluamassasi järjestyksessä.
  5. Kuuntele jälleen kehosi tuntemuksia. Onko jokin alue, joka kaipaa huomiotasi? Laita kädet sinne mikä alue tuntuu tukkoiselle, kipeälle tms. Jos et löydä tällaista aluetta, älä huoli voit laittaa kätesi mihin tahansa kehollasi. Luota itseesi ja omiin tuntemuksiisi.
  6. Mitä tuo alue tahtoo sinulle? Kaipaako se silitystä vai pidätkö vain kättä paikoillasi? Kaipaatko lohdutusta, hellyyttä, rakkautta, turvaa vai ehkä hyväksyntää? Voit kertoa itsellesi mielessäsi sen mitä tarvitset, käyttämällä esimerkiksi sanoja: ”Minä riitän.” ”Minä olen turvassa”. ”Minä olen hyväksytty.” ”Minä olen rakastettu.” ”Minä olen hyvä tallaisena kuin olen.” Käytä omia sanojasi mikä sinusta hyvälle tuntuukaan.
  7. Kun hyvälle tuntuu, voit lopettaa silityksen.
  8. Kiitä itseäsi. Tunne kuinka olet rentoutunut ja hyvä olo sinussa lisääntynyt.

 

Silitä, halaa, kosketa ohimennen ja viipyen. Sivele käsivartta tai poskea. Halaa itseäsi. Tunne ihon pehmeys kätesi alla. Kosketus eheyttää, myös kipeitäkin haavoja. Anna myös läheisillesi kosketusta. Ravitse lapsia koskettamalla ja silittämällä. Lämpimästi ja hellästi. Jos koet kosketuksen vaikeaksi voi esim. satuhieronta olla tähän avuksi. Tai voit käydä itse lempeissä kehohoidoissa, joissa kehoasi ravitaan hellän kosketuksen avulla.

 

Lempeitä kosketuksen hetkiä sinulle,

Halauksin, Elina

 

Elina LahtinenMiksi kosketus on tärkeää ihmiselle? – Mukana kehoharjoitus kosketuksesta.
Lue lisää

Hyvinvointi on arjen valintoja – 5 vinkkiä, joilla lisäät hyvinvointiasi arjessa

 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi osaksi jokaista päivää.

Ilmassa on syksyn raikkautta. Vaikka luonto on siirtymässä lepotilaan, on syksy jollain tapaa uudistumisen aikaa. Kesän jälkeen, kun arki on saatu rullaamaan, on aika miettiä omaa elämää. Miten  jaksan tai viihdyn työssäni, millaisista harrastuksista ammennan voimaa, millaisia suunnitelmia minulla on tulevaisuuteen liittyen? Toisaalta syksy sateineen ja lisääntyvänä pimeytenä voi myös näyttäytyä pitkänä aikana ennen kevättä. Mieli voi olla alakuloinen ja voimat vähissä.

Uupuneena helppoa nähdä ongelmat ja viat itsensä ulkopuolella. On helppoa syyttää puolisoa, pomoa, yhteiskuntaa, menneisyyttä, kiirettä tai huonoa säätä omasta ikävästä ja vetämättömästä olosta. Lomalla kaikki on voinut olla toisin, mutta nyt arjessa mielenrauha ja levollisuus voivat olla tipotiessään. Tunteet heittelevät laidasta laitaan ja uuvuttavat. Suutut ruoan palaessa pohjaan, saatuasi pysäköintisakot tai kumppani myöhästyttyä tärkeästä tapaamisesta, eivätkä lapsesikaan noudata ohjeitasi. Mikä meni pieleen? Miksi mielenrauha oli mahdollista säilyttää vain hetken ajan? Miksi arjesta on hankala ammentaa voimaa?

Arki on meidän jokaisen elämä. Arki – sellaisena kuin se jokaisella on – on paras areena harjoitella omaksi parhaaksi versioksi kasvamista. Arki tuo joka päivä mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä, muuttua ja oivaltaa. Olla läsnä. Syödä omaa kehoaan kuunnellen. Liikkua. Harrastaa. Valita toisin. Oppia myötätuntoa. Hyväksyä itsensä ja läheiset. On hyvä ottaa osaa erilaisille kursseille – kyllä, olen hyvinvointikurssien kannattaja. On hyvä löytää keinoja, joilla tukea omaa hyvinvointia. Mutta yhtä tärkeää on ottaa muutokset ja hyvät jutut osaksi omaa arkea etenkin syksyn pimeydessä. Parasta mitä voit tehdä kurssien ja oppien annilla on ryhtyä luomaan niitä arkeen askel kerrallaan.

Miten tämä onnistuu?

 

1. ASETA YKSI TAVOITE

Usein muutosta kaivatessa, saattaa arjessa olla monta osa-aluetta, jotka tuntuvat olevan retuperällä. On se ruokavalio, liikunta, ajankäyttö, vapaa-ajan vähyys, kiire, terveys, mielen kaaos, ihmissuhteet tai vaikka kodin epäjärjestys, keskity vain yhteen asiaan kerrallaan. Aseta kuukaudelle oma tavoite ja pysy tässä. Harjoittele. Erehdy. Armahda itseäsi. Ole lempeä. Toista ja toista. Tee uudesta tavasta tapa. Aseta uusi tavoite, vasta kun edellinen on hanskassa ja voit onnitella itseäsi. Ajatusmaailma muuttuu yksi ajatus kerrallaan. Tunne-elämä eheytyy tunne kerrallaan. Liikunnan ja ruokavalionkin muutokset lähtevät halusta valita joka päivä uudella tavalla.

Jos olet löytänyt yhden hyvän jutun tai oivaltanut jotain aiemmin itsesi tai koko perheesi hyvinvoinnista, ota se käyttöön. Älä unohda hyviä juttuja, joita olet saanut! Kirjoita nämä, vaikka kalenterisi väliin tai jääkaapin oveen, jotta tiukan paikan voit katsoa helposti, mitä keinoja sinulla on käytössä.

2. TUNNE TUNTEESI

Tunteet vetävät monia monesti kuin pässi narussa. Sinne minne ne milloinkin haluavat. Ne nostavat menneisyyden haavat esille ja luovat uhkakuvia tulevaisuudesta. Tunne tunteesi. Uskalla kohdata tunteesi sellaisena kuin se on, nähdä mitä se haluaa sinulle kertoa ja antaa sen sitten mennä menojaan. Jos koet tämän hankalaksi hakeudu ammattiavun piiriin. Tämä on usein helpompaa, kun rinnalla on ihminen joku kuulee ja kohtaa sinut ja tunteesi aidosti. Harjoittele myös ottamaan tilaa tunteen ja toiminnan väliin. Hengitys on hyvä ankkuri pysäyttää itsensä tähän hetkeen ja käsillä olevan tunteen äärelle. Myös veden juominen auttaa. Eli ennen kuin reagoit tunteeseen juo vettä ja hengitä pitkiä syviä hengityksiä. Näin pystyt paremmin kehoyhteydessäsi, eikä tunne vie sinua kokonaan. Huomaa, että saatat tarvita toistoja, joskus jopa kyllästymiseen asti, ennen kuin tunteesi alkavat virrata lävitsesi niin, ettei sinun tarvitse tarrautua jokaiseen.

Selkeys, vapaus, helpotus – kaikki nämä virtaavat sinuun ollessasi rauhallinen

3. OTA OMAA AIKAA

Vaikka sinulla ei olisi aikaa paljon, opettele varaamaan viisi minuuttia silloin, tunti tällöin. Ilman omaa rauhaasi, yhteyttä itseesi, et jaksa kauaa kannatella muitakaan. Hiljaisuus auttaa sinua löytämään arjen sekamelskassa takaisin itseesi. Juo kuppi teetä, niin että keskityt käsillä olevaan hetkeen, se on sinun hetkesi. Katso luontoa. Istu alas. Ole läsnä itsellesi ihan pienenkin hetken verran. Kysy mitä sinulle kuuluu? Mitä sitä tarvitset juuri nyt? Onko jotain mitä voisit tehdä itsesi hyväksi?

 

4. PYRI OLEMAAN MUUTTAMATTA ITSEÄSI – OLE TÄSSÄ HETKESSÄ

On luonnollista odottaa tuloksia, kun alkaa tehdä jotain. Olipa kyse siivoamisesta, työstä, tai vaikka miellyttävästä tunteesta. Moni koettaa tehdä tai vaikka meditoida tullakseen tai saavuttaakseen jotakin. Mitäpä jos meditoisit tiskatessasi, laittaessasi pyykkiä, ja koettaisit olla muuttamatta itseäsi jotenkin paremmaksi. Mitäpä jos sinun tehtävälistallasi olevat asiat eivät olekaan kaikki sellaisia, joita sinun on pakko tehdä saavuttaaksesi jotakin. Ehkä sinun ei tarvitsekaan edetä minnekään. Ainoastaan oivaltaa missä jo olet, hyväksyä se mikä on. Kyetessäsi hyväksymään sen mitä on ymmärrys ja myötätunto syvenevät ja epätoivo tai ahdistus vähenevät.

Sinun ei tarvitse pestä kaikkia pyykkejä ja saada kotiasi tai kaikkia työasioitasi ensin järjestykseen, jotta voit olla tässä hetkessä omassa itsessäsi.

 

5. KYSEENALAISTA AJATUKSESI

Moni kamppailee sisäisen rupattelun ja puheensorinan parissa. ”Et pysty” ”Et voi” ”En ehdi” ”Ei minusta kuitenkaan ole siihen” ”En jaksa edes yrittää” ”Ei ole minua varten”. Omat ajatukset voivat olla tuomitsevia niin omaa ulkonäköä, osaamista kohtaan. Ajatukset voivat pyöriä saman asian ympärillä päivästä toiseen. Ajatukset voivat kohdistu toisiin, työhön, mihin vain missä olisi jollakulla toisella on asiat paremmin, mitä itse on jättänyt tekemättä tai olisi pitänyt sanoa toisin tms. Useimmat stressaavat ajatukset ovat jo kertaalleen ajateltuja.

Mieltä on mahdoton tyhjentää ajatuksista, ne palaavat aina sitkeästi takaisin. Ajatukset eivät ehkä kuitenkaan ole ongelma, vaan se kuinka suhtaudut niihin. Kohtaatko ajatuksesi ymmärtävästi?

Kysy itsesltäsi ensi keralla kamppaillessasi tietyn ajatusvyyhdin kanssa onko se totta. Onko ajatus totta? Mitä jos et ajattelisi sitä? Millaista elämäsi olisi? Helpompaa? Yksinkertaisempaa? Ehkä.

 

Voit tehdä pieniä muutoksia mielessäsi ja valinnoissasi, jotka saavat vähitellen suuria muutoksia siinä miltä elämäsi tuntuu. Joka päivä, voit ohjata itseäsi lempeydellä kohti parempaa. Joka päivä sinulla on mahdollisuus valita itseäsi kunnioittaen. Joka päivä sinä muutut. Jokainen päivä ja jokainen toisto uuden asian parissa vie sinua eteenpäin. Joskus tuskastuttavan hitaasti, mutta luota – olet oikealla tiellä, juuri oikeassa paikassa juuri tällä hetkellä. Omassa arjessasi riippumatta haasteista joita kohtaat ja joita edessä on.

Elina

 

Elina LahtinenHyvinvointi on arjen valintoja – 5 vinkkiä, joilla lisäät hyvinvointiasi arjessa
Lue lisää

Mitä vyöhyketerapia on – Entä tunnevyöhyketerapia ja mitä siinä tehdään?

10 yleisintä vaivaa mihin tunnevyöhyketerapia auttaa.

Mistä apua migreeniin, väsymykseen tai stressiin? Miten päästä eroon kroonisista kivuista tai kiusallisista ihottumista?  Miten helpottaa niska-hartiavaivoja? Mistä apua masennukseen tai epämääräiseen ahdistukseen? Entä lapsettomuuteen? Onko vauvojen itkuisuuteen, koliikkiin, vatsavaivoihin tai ummetukseen olemassa nopea ja lääkkeetön apu? Miten saan lapseni rauhoittumaan? Miten itse opin rentoutumaan ja rauhoittumaan itse? Näihin ja moniin muihin kehon epämääräisiin kipuihin voi vyöhyketerapia auttaa.

Vyöhyketerapia on ikivanha hoitomenetelmä, joka sopii kaikenikäisille. Se perustuu ajatukseen, että ihmisen keho heijastuu pienoiskoossa kehon eri alueilla. Jalkapohjissa, jalkaterissä kuten myös kämmenissä ja korvissa on kaikki kehon osiamme sekä sisäelimiä vastaavat heijastevyöhykkeet. Heijastealueiden hierominen aktivoi vastaavan alueen elimen toimintaa kehossa. Näin voidaan ylläpitää terveyttää ja myös poistaa tai lievittää erilaisia kehon häiriötiloja, kuten päänsärkyjä tai erilaisia kiputiloja. Vyöhyketerapia tukee ja vahvistaa kehon toimintoja ja auttaa tätä kautta kehoa parantamaan itse itsensä.

Mitä tunnevyöhyketerapia sitten on? Painellaanko siinä jotain pisteitä? Onko se hierontaa? Entä keskustellaanko siinä? Miten tämä hoitomuoto voi auttaa minua?

Tunnevyöhyketerapia eroaa perinteisestä vyöhyketerapiasta siinä, että tunnevyöhyketerapiassa ihminen nähdään kehon, mielen ja tunteiden kokonaisuutena.

Mikäli keho on jatkuvasti sairas ja kipeä, vaikuttaa tämä yleiseen mielialaan ja päinvastoin. Elämäntilanteen ollessa stressaava ja jos ihmisen elämässä on takana voimakkaita purkamattomia tunnekokemuksia tai traumaattisia tapahtumia vaikuttavat nämä enemmin tai myöhemmin kehoon. Kehosta heijastuu tunneperimä ja kaikki elämänkaaren vaiheet. Keho painaa mieleensä erilaiset tapahtumat jo hyvin varhain. Elämän tuomat haavat kaipaavatkin usein huomiota. Nämä voivat myöhemmin elämässä aiheuttaa joko tiedostaen tai tiedostamatta erilaisia häiriötä, kuten kiputiloja, selittämättömiä oireita sekä myös psyykkisiä vaikeuksia, kuten epämääräistä ahdistusta tai riippuvuuksia. Keho saattaa muistuttaa käsittelemättä jääneistä tunteista, kuten pelosta, vihasta, syyllisyydestä, surusta tai häpeästä. Nämä voivat heijastua negatiivisesti ihmissuhteisiin, läheisiin tai vaikka työpaikalle.

Tämän hetken vaikeuksille ja vaivoille saattaakin löytyä syy lapsuuden käsittelemättömistä tapahtumista ja kokemuksista ja näihin liittyvistä tukahdutetuista tunteista.

Tunnevyöhyketerapia voi auttaa sinua:

1.    Jos olet väsynyt ja stressaantunut
2.    Jos voimavarasi tuntuvat olevan vähissä
3.    Tunnet epämääräistä ahdistusta tai levottomuutta
4.    Jos sinulla on epämääräisiä oireita / kiputiloja, joille ei löydy fysiologista syytä
5.    Kärsit migreenistä tai toistuvista päänsäryistä
6.    Olet vaikeassa elämänvaiheessa
7.    Tunnet itsesi masentuneeksi tai olet kokenut burn outin
8.    Olet jännittynyt, tunnet pelkoa, vihaa tai muita tunteita, jotka häiritsevät arkeasi
9.    Tahdot tukea omaa hyvinvointiasi
10. Haluat tutustua itseesi syvemmin / löytää oman identiteetin

 

Mitä hoidossa tapahtuu?

Hoito alkaa ensimmäisellä kerralla aina keskustelemalla ja tutustumalla. Alkuhaastatteluun kuuluu perustietoja asiakkaan terveydentilasta ja tämän hetkisestä voinnista sekä apuna käytetään yleensä elämänkaariajattelua. Toisin sanoen asiakas saa kertoa omasta elämänkaarestaan tärkeiksi kokemiansa tapahtumia ja tilanteita. Jokainen on aina itse oman elämänsä ja kehonsa paras asiantuntija. Terapeutti ei ratkaise asiakkaan ongelmia, vaan antaa tilaa tuntea. Hoito mahdollistaa ajan asiakkaan omille oivalluksille, jotka ovat avain hyvinvointiin ja omaan itsetuntemukseen. Keskustelu jatkuu yleensä vielä kehonhoidon ajan. Toki joskus keho ja mieli kaipaavat hiljaisuutta, asioiden sisäistämistä ja lepoa, joka on täysin sallittua.

Miten kehoa hoidetaan?

Tunnevyöhyketerapia on kehon tukoksia avaavaa painelua ja hierontaa sormin ja joskus vyöhykepuikkoja apuna käyttäen. Asiakas lepää tällöin hoitopöydällä. Hoito on rentouttavaa ja se tehdään rauhallisesti. Hoidon voimakkuus valitaan yksilöllisesti asiakkaan toiveen mukaisesti. Tunnevyöhyketerapia ei kuitenkaan koskaan satu, vaikka jotkin käsiteltävät alueet voivat joskus aristaa ja keholla voi tuntua mm. pistelyä. Akuutteja vaivoja, kuten päänsärkyä, voidaan helpottaa hieromalla kyseisen alueen heijastetta esimerkiksi jalkaterästä, kämmenestä tai korvasta. Minä olen saanut koulutuksen koko kehon vyöhyketerapiaan, eli hoidan koko kehoa, myös selkää, jota monet kaipaavatkin.

Akuuttien vaivojen helpottaessa ja näiden kautta, voi purkaa kehon tunnemuistiin jääneet kipeät tai traumaattiset tapahtumat. Hoidon aikana tai tämän jälkeen nämä palautuvat usein muistoina, tuntemuksina tai ajatuksina askel askeleelta asiakkaan tietoisuuteen. Tämä mahdollistaa tuntea ja käsitellä näihin liittyvät tunteet. Hoidossa nämä voivat vapautua keholta muun muassa kyyneleinä, kehon vapinana, hikoiluna ja keskustellen. Kohtaamalla ja hyväksymällä kivun, pelon tai vaikka häpeän pystyy näkemään näiden vaikutuksen omaan elämään ja irtautumaan mahdollisista haitallisista tavoista, joita tukahdutettu tunne on saanut aikaan.

Tässä kohtaa yleensä asiakkaan keho alkaa parantua ja täyttyä elinvoimasta ja elämänlaatu paranevat.

Olen saanut olla mukana tukemassa monien ihmisten muutosprosessia ja parasta palautetta minulle onkin tyytyväinen asiakas, joka lähtee luotani rentoutuneena, mieli ja keho kevyempänä huolista ja murheista. Tai kun asiakas tulee uudelleen hoitoon ja kertoo kipujensa kadonneen kuin vaivihkaa, nukkuneensa ehkä paremmin ja tehneen oivalluksia omaan elämäänsä liittyen. On ilo ja kunnia saada olla mukana näissä paranemisprosesseissa.

Tätä tunnevyöhyketerapia on. Usein kuitenkin vasta omakohtainen kokemus kertoo parhaiten mitä keho – ja tai tunnevyöhyketerapia juuri omalla kohdalla on ja kuinka oma keho hoitoon reagoi.

Olet lämpimästi tervetullut hoitoon!

Ajan hoitoon voit varata soittamalla, laittamalla tekstiviestin tai vaikka yhteydenottolomakkeen kautta, johon pääset tästä.

Elina LahtinenMitä vyöhyketerapia on – Entä tunnevyöhyketerapia ja mitä siinä tehdään?
Lue lisää

Tyhjä syli – riipaiseva keskenmeno

”Olin ensimmäistä kertaa raskaana tai niin ainakin toivoin. Raskaana ihan täysillä. Päivään jolloin saisin tehdä raskaustestin, oli vielä aikaa. Olin kuitenkin täysin varma, että olen raskaana. Oloni oli hieman huono, oksetti, mahassa nipisteli, mikään ei oikein maistunut, olin ärtyisä ja jännittynyt.

Ajatus siitä, että kohta meillä on ihana oma pieni nyytti kainalossa ja sitten saan ajella vaunuilla pitkin teitä ylpeämpänä kuin koskaan aiemmin. Rakastin häntä jo nyt. Vihdoin sain tehdä raskaustestin, joka oli vain muodollisuus. Raskaana olin, kuten olin jo tiennytkin.

Ultrapäivä tuli. Mikään ei voinut pilata onneani. En tiennyt mitä ultrassa tapahtuisi, olihan tämä ensimmäinen laatuaan. Innolla menimme mieheni kanssa yhdessä katsomaan, miltä pieni nyyttimme näyttäisi.

Pimeys valtasi minut, kun kätilö kertoi, ettei kohdussa ole mitään. Ei elämää. Ei lasta. Ei meidän elämän tärkeintä asiaa. Pelkkä kuori, missä elämän olisi pitänyt alkaa ja yhdistää meidän kahden rakkaus lopullisesti. Ei mitään. En uskonut sitä. Entä, jos se löytyisi vielä jostain. Eihän minulle voi käydä näin. Minullahan oli kaikki oireet ja tuntemukset. Mitä tämä tarkoittaa? Mitä minä nyt teen? Tuntui, että huudan sisälläni niin lujaa, että sydän särkyy, mutta silti kukaan ei kuule minua. Kaikki oli niin asiallisia. Kukaan ei ottanut syliin ja sanonut, että minä ymmärrän, minä autan.

Häpeä oli valtava. Oli vaikea saada sanaa suusta, haukoin henkeäni ja itkin. Silti piti selvitä ja hoitaa asioita. Piti sanoa ääneen, että ei minusta tulekaan äitiä. Koin epäonnistuneeni. En ollut sellainen, kun naisen pitäisi olla.

Jouduin kulkemaan pitkän matkaa ennen kuin pääsin sairaalaan. Koko sen ajan kuljetin sisälläni iljettävää tyhjää roskaa, mikä ei kuulunut sinne. Halusin päästä siitä mahdollisimman nopeasti eroon. Kenelläkään muulla ei vain tuntunut olevan kiire. Minulla ei ollut väliä, sillä en ollut kiireellinen tapaus. Minussa ei ollut mitään syytä olla tärkeä. Tuntui, että olin kokonaan tuota roskaa, mutta muut eivät sitä nähneet.

Lopulta tuo roska alkoi tehdä oloni tukalaksi ja elimistöni alkoi hylkiä sitä. Sitä mikä oli minulle vielä hetki sitten maailman tärkein asia.  En saanut syödä koko päivänä, sillä minulle tehtäisi kaavinta leikkaussalissa ja vihdoin kaikki olisi taas hyvin. Olisin puhdas.

Leikkaussaliin meni kiireellisempiä tapauksia koko ajan ohitseni ja jouduin jäämään sairaalaan yötä vasten. Olin peloissani ja hämilläni, en tiennyt mitä tapahtuisi. Lopulta kuume vei kehossani voiton ja pelasti minut, koska nyt olin tarpeeksi tärkeä. Olin jo niin huonossa jamassa, että olin lopulta kiireellinen tapaus.

Seuraavana aamuna kaikki oli ohi, kuume tipotiessään ja minä terveempi kun koskaan. Niin ainakin ajattelin lääkärin ajattelevan. Hänen saatesanansahan olivat että, ”uutta vauvaa vaan yrittämään, tämä ei ole este millekään”. Minulta oli viety se kaikkein arvokkain. Halusin käpertyä vain yksin vuoteeseeni ja olla olematta. Miten kukaan voi tällaisen jälkeen sanoa minulle noin. Onko tästä pakko nousta, kun jalat ei kanna ja sydän huutaa. Halusin käpertyä yksinäisyyteeni ja olla hiljaa. Pois muiden katseilta.

Asia oli vain pyyhittävä ajatuksista, jotta selviydyn töihin ja elämä jatkuisi taas.

Kuvittelin ettei tätä voisi tapahtua enää koskaan uudelleen. Kuitenkin vielä neljännenkin keskenenon jälkeen häpeä, yksinäisyys ja epäonnistumisen tunteet olivat vahvasti läsnä, siitäkin huolimatta, että rinnallani oli mies, ja olin saanut synnyttää terveenkin lapsen.-Hanna

Keskenmeno kokemuksena on monella tapaa vaiettu tapahtuma.

Siitä puhuminen koetaan vaikeaksi ja moni keskenmenon kokenut tuntee myös tulleensa kohdelluksi tylysti tai epäempaattisesti. Vuoden 2002 finriski- tutkimuksessa keskenmenon ilmoitti kokeneensa 22,2 prosesttia 25-64 vuotiasta suomalaisnaisista, toisin sanoen keskenmenon kokee ainakin kerran elämänsä aikana siis joka viiden suomalaisnainen (Järvinen, 2007, Syntymätön, tietoa ja kokemuksia keskenmenosta).

Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä ole tiedossa, mutta tutkimuksien perusteella tiedetään, että ylipuolen keskenmenoista johtuu sikiön kromosomipoikkeavuudesta. Muita syitä voivat olla esimerkiksi kohdun rakennepoikkeavuudet tai hormonaaliset syyt.

Oli syy mikä tahansa, on keskenmenon kokemus naiselle ja pariskunnalle raskas. Nainen voi kokea epäonnistuneen ”naisen tehtävässä”, eivätkä näin ollen vihan, häpeän tai raivon tunteet ole keskenmenon kokeneelle parille vieraita. Nämä tunteet tulisi kuitenkin kyetä purkamaan ja käsittelemään.

Tulevat raskaudet sujuvat ja onnistuvat paremmin, mikäli keskenmenoon liittyvät ajatukset ja tunteet ovat käsitelty.

Yksin tämä ei ole helppoa ja puolisonkin kanssa saattaa helposti ajautua kiertämään samaa kehää, pääsemättä eteenpäin. Mikäli sinä olet kokenut keskenmenon –  olet lämpimästi tervetullut mukaan keskenmenon kokeneiden-ryhmään. Tämä ryhmä on sitä varten, että sinä saat purkaa ja käsitellä kaikki keskenmenoon liittyvät tunteesi ja kokemuksesi. Ryhmä toimii pienryhmänä, luottamuksellisessa ilmapiirissä, jossa  sinä saat turvallisesti tuntea, keskustella ja kokea kaiken sen mitä vauvan menettäminen sinusta tuntuu. Saat ryhmän voimaannuttavan tuen, voimaannut ja opit erilaisia rentoutuskeinoja, vahvistat keho-mieli yhteyttäsi ja saat selkeyttä elämääsi erilaisten harjoitusten avulla. Tämä kaikki vie sinua eteenpäin omassa elämässäsi ja kokemuksissasi.

Lue lisää ryhmästä ja ilmoittaudu mukaan täältä. Ryhmä kokoontuu Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitsevassa Nikolainkulmassa ja ensimmäisen kerran kokoonnumme 17.4.2018. Ilmoittautua ja lisätietoja voit kysellä suoraan minulta: elina@sinunvoima.fi.

Elina

Elina LahtinenTyhjä syli – riipaiseva keskenmeno
Lue lisää