Tunnetko vihaa, ärtymystä, kiukkua, katkeruutta, kateutta tai raivoa? Entä mustasukkaisuutta, pettymystä, tyytymättömyyttä?
Miten sinä ilmaiset näitä tunteitasi? Paiskotko suutuspäissäsi tavaroita, huudatko, oletko väkivaltainen vai nieletkö kiukkusi, esitätkö välinpitämätöntä, oletko teennäisen pirteä tai pidätkö mykkäkoulua? Tiesitkö, että kaikki tämä toiminta on vahingollista niin sinulle itsellesi kuin läheisillesikin. Esimerkiksi huutaminen lapselle, johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei voi muuta kuin reagoida tunteellaan. Viha tiputtaa ihmisen pois ajattelukyvystään ainoastaan sinne, missä puolustaudutaan. Myös masennuksessa on kyse useimmiten jollain tavalla kyse vihaamattomasta vihasta tai suremattomasta surusta.
Ei hätää, vihan vallasta voi kuitenkin vapautua ja kääntää sen myönteiseksi aggressioksi.
Vihan tehtävä on valjastaa oma sisäinen voima.
Ihmisen kaikilla perustunteilla on jokin tehtävä. Vihan ja aggression tehtävä liittyy oman sisäisen voiman käyttöön ottamiseen. Se vaikuttaa siihen, kuinka käyttää omaa voimaansa asioiden eteenpäin viemiseen. Sillä on suora yhteys luovuuteen, rajojen asettamiseen ja itsen suojaamiseen. Se on kykyä sanoa Ei. Sitä tarvitaan, jotta uskaltaa sanoa ääneen omat mielipiteensä, tunteensa ja tarpeensa.
Aggression voima on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Monella naisella tämän voiman säätely on vaikeaa tai se on kanavoitu vahingollisesti, kuten puhumalla pahaa toisesta selän takana tai mykkäkouluna. Oman historian läpikäyminen on avainasemassa siinä, kuinka myönteinen aggressio toimii. Mitä enemmän repussa on keskeneräisiä asioita, alas painettuja vihan tunteita, sitä pienempi on oma voima ja kyky käyttää sitä.
Miten pysäyttää epäterve ja tuhoava aggressio?
- Yksi keskeisimmistä tunnetaidoista on oppia tunnistamaan, mitä vihaisuuden tai ärtymyksen alla on itsessä. Mitä sinä tunnet? Mistä tunteesi kertoo?
- Pystytkö ilmaisemaan omat tarpeesi? Mitä sinä tarvitset juuri tänään? Joskus omien tarpeiden sanoittaminen voi olla hankalaa, etenkin jos nämä tarpeet ovat ohitettu lapsuudessa.
- Pelosta ja jännityksestä huolimatta on älä nieleskele ja patoa tunteitasi.
- Hyväksy, ettei kaikki mene välttämättä sinun käsikirjoituksen mukaan. On luonnollista, että ihmissuhteissa liittyviin konflikteissa saatat puolustautua. Selvitä omat puolustautumiskeinosi, ja pysäytä itsesi lempeydellä huomatessasi toimivasi näin. Tarvitseeko sinun nyt oikeasti puolustautua? Voitko harjoitella lempeän jämäkkää itseilmaisua.
- Kenelle olet oikeasti vihainen? Mikä on vihasi oikea osoite?
- Aikuisena on oleellista osata tunnistaa merkkejä, jolloin meinaa ”tipahtaa” vihan valtaan. Näitä ovat mm. liian stressaava elämätilanne tai epäoikeudenmukainen kokemus. Keho alkaa reagoida mm. hengityksen kiihtymisellä tai kasvojen kuumotuksella. Kun alat kiehua – ota aikalisä. Hengitä. Tarkastele kehosi reaktioita. Mitä tunnet? Mitä kehossasi tapahtuu?
- Löydä oma tapasi keskeyttää vahingollinen toiminta.
- Sanoita miksi hermostuit.
- Pyydä anteeksi. Anna anteeksi. Myös itsellesi.
Omaa vihaa voi ymmärtää selkeämmin, kun huomaa, että sille on paljon syviä ja inhimillisiä taustoja, kuten yksinäisyyttä, väsymystä, pettymystä, loukkaantumista tai vaikka turvattomuutta. On ymmärrettävää, että ihminen lopulta reagoi, kun joutuu kantamaan tai kokemaan liian suurta tunnekuormaa. Vapautuakseen tästä kuormasta on osattava olla armollinen itselle ja osattava antaa anteeksi niille, joiden mielen on suutuksissaan pahoittanut, mutta myös itselle.
Lähde: Pruuki, Heli & Ketola-Huttunen, Terhi. 2018. Vihainen nainen. Hyvä paha aggressio. Kirjapaja.